Roni Peltonen - tarinani
“Karviasta, Sarvelan kylältä kansainvälisille painonnoston kisalavoille.
@ voimailija “
Mistä kaikki lähti?
Synnyin 6.10.1998 Karviassa Sarvelan kylässä kolmanneksi pojaksi. Kaksi 7 ja 9 vuotta vanhempaa isoveljeä Niko ja Aki toimivat esikuvina, eikä lasten leikit juuri kiinnostaneet kun heidän kanssa pääsi tekemään vaikka ja mitä vanhempien selän takana. Äiti teki töitä lomittajana, joka mahdollisti sen että sain viettää lapsuuteni kotona - isoveljien seurassa.
Vanhemmat - työntekoa ja vieraanvaraisuutta
Äiti oli kodin henki, ja kasvatti meitä lempeällä otteella, pilke silmäkulmassa mikä vauhdikkaiden poikien kanssa oli varmastikin tarpeen. Kaverit olivat aina tervetulleita, ja jostainsyystä keskiviikkona - eli pullapäivänä, puoli kylää oli keittiössä jonossa. Pidemmän ajan vieraat olivat myös tervetulleita, ja meillä asui vähän ketä kulloinkin.
Isä teki reissutöitä, ja piti työntekoa ja urheilua arvossa. Hän väsäsi itse suunnitteleman kuntosalilaitteen kotiin, missä pystyi tekemään kokokehon lihaskuntotreenin yhdellä laitteella. Ensimmäisen kerran päädyin salille isäni kanssa kantokopassa. Bodailu ja salihommat ovat alkaneet siis nuorena, ja tietenkin veljien saliharrastuksen myötä kiinnostuin entistä enemmän mm. Dorian Yatesin videoita katsellessa.
Joko aloitat painonnoston tai lopetan salillakäynnin
lsä kuitenkin kielsi bodailun, ja antoi tiukan ehdon. Joko aloitan painonnoston, tai lopetan salillakäynnin. Isä vei minut katsomaan painonnoston SM-kilpailuja, se oli järkytys, lihaksettomia miehiä trikoo päällä, ei kiitos. Alkuun kritisoin painonnostoa mielessäni, mutta pian huomasin että kyllähän painonnonnostollakin lihakset kasvaa, ja voimaa kertyy. Ja niin sitä päädyttiin lajin pariin, noin 13/14 vuotiaana.
15 vuotta ja 200kg etukyykky
Kolme kuukautta ensimmäisten painonnostotreenien jälkeen olin jo 17-vuotiaiden SM-kisoissa ja mukaan tarttui pronssia. Vuoden aikana tulokset nousi huimaa vauhtia, ja kyllähän teinipoika riemastui kun ennätykset paukkui - usein. Vuoden treenaamisen jälkeen tempasin 102 ja työnsin 132kg, ja tästä vähän eteenpäin etukyykkäsin 15 vuotiaana paljon puhuttaneen 200 kg.
Tästä pääsee tuohon kyykkyyn! https://www.youtube.com/watch?v=5wzZKvjzrlg
Äitiltä kyseltiin että mitä hormoneja se meille syöttää
Oltiin veljeksinä suhteellisen vahvoja, ja äiti on siitä saanut kuulla. Ehkä huvittavimpana - tai karmeimpana äitiltä kyseltiin kauhistellen että mitä hormooneja se meille syöttää. Ja on siitä jälkeenpäinkin saanut kuulla. Mutta urheilullisuus on tainnut kulkea suvussa - isäni penkkasi vielä 50 vuotiaana 175kg aikalailla treenaamatta, farkut jalassa ja kauluspaita päällä, ja äitini pääsi vielä toissa jouluna Haaste peliä pelatessa spagaatiin - samoin Aki, jonka ruumiinrakenteesta (solakka ja heiveröinen) ei sitä voisi kuvitella.
Nuoren pojan testosteronit juhli kun katsomossa oli tyttöjä
Tulosten kehityksestä innostuneena kisasin paljon, ja usein kisoissa sain lisätä painoja reilustikin reeniennätysten päälle. Nuoren pojan testosteronit juhli kun katsomossa oli tyttöjä ja suoritukset kulki. Ja ujosta äidin jalan takana piileksivästä pojasta alkoi kehittyä pikkuhiljaa itsevarma nuori mies. Painonnostolla, vahvuudella ja lihasten kasvulla on ollut suuri rooli itsevarmuuden kanssa.
Uusi esikuva, Janne Kanerva
Sain elämääni uuden esikuvan Janne Kanervan merkeissä heti painonnoston alkumetreillä. Hän osasi saada kehooni voimaa juuri oikealla hetkellä, kun nuori poika alkoi kasvaa mieheksi. Sillä on ollut merkittävä vaikutus koko uraani ja tämänkin hetken voimatasoihin. Janne osasi, ja osaa edelleen lukea minua hyvin. Nuorena poikana hän näki jo kävelytyylistäni voidaanko tänään nostaa kovia painoja vai pitääkö ottaa iisimmin
Lauloin kukkurukuuta palkintojen jaossa, ja siitä suunnattiinkin Porin keskussairaalaan
2014 U17 SM kulta tuli tuloksella 115+137kg. Kilpailussa pyörryin kun kokeilin työntää uutta 17v Suomenennätystä 151kg. Painot tulivat rinnalle ja sitten ennen ylöstyöntöä päässä sumeni. Seuraava muistikuva on kun minua kannettiin lavalta pois. Lauloin Mariskan Kukkurukuuta palkintojen jaossa, ja sitten lähdettiin Porin keskussairaalaan. Lievä aivotärähdys ja haljennut huuli lähti mukaan palkintojen lisäksi, eikä äitiä ole sen koomin katsomossa työntöjen aikana näkynyt.
Muutto Kankaanpäähän
Muutin aluksi ammattikoulun asuntolaan mutta aika pian pääsin onneksi muuttamaan sukulaiselleni Iipelle, siellä oli hyvä nuoren miehen olla. Paikallinen Ravintola Herkkupaussi sponsoroi minulle ruoat ja se oli huippua. Suoritin kaksoistutkintoa Kankaanpäässä, puolet päivästä Sataedun metallipuolella ja toinen puoli päivästä meni Lukiossa, ainakin periaatteessa.
Hitsaushommat maistuivat, lukio ei. Ammattikoululla hitsailtiin ja puhuttiin RocknRollista, kukaan ei kuunnellut räppiä tai poppia, vaan hurriganes oli se juttu. Tauot menivät kylärinkiä ajellessa ja Ganesia kuunnellessa. 10 kioskilta haettiin lasipullo Colat ja Paninit samalla kun hakattiin pelikonetta nahkatakit päällä.
Kirjoituksiin lainasin laskimet ja taulukkokirjan
En ostanut yhtäkään kirjaa koko lukion aikana, ylioppilaskirjoituksiin lainasin kaverilta laskimen ja taulukkokirjan. Läpi kaikki meni eikä paperitkaan niin huonot olleet vaikka en kirjoituksiin lukenut tai juurikaan harjoitellut.
Maailman ennätys voimanostossa
2015 (17v) pääsin ensimmäistä kertaa avoimen SM kisoihin Tampereelle, ja sieltä tarttui mukaan 4.sija ja tempauksen hopeamitali (126+157kg). Silloin tiesin että alan olla isojen poikien liigassa, ja seuraavana vuonna olinkin jo yhteistuloksessakin mitaleilla. 2015 kokeilin myös voimanostoa tehden U18 maailman ennätyksen ja EM kultamitalin ja MM pronssimitalin. Kiva laji!
Ensimmäinen epäonnistuminen
Nuoruusvuosina mitaleita ropisi aika mukavaan tahtiin PM ja SM kisoista, ja olo oli kuolematon. Huonoja kisoja oli harvassa ja onnistumisia paljon, suomennätyksiä nuorten sarjoihin tuli kymmeniä. Teknisesti tekeminen ei aina ollut kaunista, mutta voimalla korjattiin mikä tekniikassa hävittiin. Ensimmäinen totaali epäonnistuminen tuli aika ikävään saumaan kun reippaasti sarjaan ylipainoisena lähdettiin ensimmäisiin yleisen sarjan EM-kisoihin. Takki oli tyhjä ja tulos sen mukainen, 144+0kg. suunniteltua B rajaa ei tullut tehtyä joten matka piti kustantaa itse. Saman vuoden SM-kisoista tarttui matkaan hopea, Teemu Roinisen dominoidessa raskasta sarjaa jonne Herkkupaussin voimin olin päätynyt.
Muutto isolle kirkolle
Samaan aikaan kotipuolessa alkoi tapahtua muutoksia. Vanhempani aloittivat omakotitalo rakennus urakan Isollakirkolla, ja siellä kuluivat viikonloput auttaessa. Treenit hoidettiin myllypuron liikuntakeskuksessa - kunnes mummojumpparit veivät koko salin omaan käyttöönsä muutaman kertaa liian usein meidän treenisuunnitelmien kanssa. Tarmo, tarmomaiseen tyyliin otti siinä hieman kierroksia, etsi ratkaisun ja siitä aukesi tiet Tempaus Areenalle, Matti Vestmanin oppeihin ja ns. ammattiurheilijaksi. Meidän yhteinen taival alkoi kuitenkin polven kuntoutuksella, hyppääjänpolvi diagnoosin kanssa.
Pitkä blondi beach volleyn pelaaja
Tapasin nykyisen vaimoni ja tyttäreni äidin Idan vuonna 2017. Olin kuullut Tempaus Areenalla huhua että sinne saapuisi pitkä blondi beachvolley ammattilainen. Kiinnostuttiin heti erään ammattilais Rallikuskin kanssa tapauksesta. Sovimme että hän saa ensin yrittää viedä treffeille ja jos ei natsaa niin sitten minä. Eivät he treffeille ehtineet mutta minä ehdin ja siitä alkoikin pitkään kestänyt lämmittäminen. Ida oli kuvaillut minua kotonaan “ Ärsyttävä, ylimielinen urheilija”. Siitä lähtökohdasta oli hyvä lähteä rakentamaan. Onneksi jaksoin niskantakaa punnerrella isompia rautoja kun Ida kyykätä niin homma oli selvä. Ja vuoden päästä oltiinkin jo kihloissa.
Polvi saatiin kisakuntoon 2018 Yleisensarjan SM karkeloihin, ja sieltä tarttui matkaan hopeaa tuloksella 146+175kg. Tärkeä kilpailu henkisesti ja kun siitä selvittiin niin oli aika laittaa kaikki peliin.
Yleisen sarjan EM Top 10
2018 yleisen sarjan EM kisoissa pääsin tempauksessa TOP 10 sakkiin 150 + 175kg. Rinnallevedossa polvi otti itseensä, ja itku kurkussa muistellen edellistä kuntoutusta soitin kotiin kisabussista. Onneksi Areenan väki auttoi eteenpäin ja ukko oli pian taas kisakunnossa. Ja pian u20 PM kisoissa tein nuoriin uuden tempauksen pohjoismaiden ennätyksen, 153kg. Sitä oli jahdattu! Benjamin Pirkkiö totesi kuuluttaessa että “Pätkä ratakiskoa” ja tuota hetkeä muistelen lämmöllä. Vaikeina treeniaikoina olen tuota videota katsonut kymmeniä kertoja. Matti ja Katariina hommasivat minulle myös kaipaamaani muuta tekemistä, pääsin hitsaushommiin. Muutama tunti päivässä pari kertaa viikossa ja ai että kun reenikin maistui taas paremmin.
Urani hirvein hetki
2018 vuonna oli useita maita kilpailukiellossa ja niin piti olla myös näissä nuorten u 20 kilpailuissa. Olin ennakko rankingissa mitalisijoilla, kunnes kansainvälinen liitto ottikin muut maat mukaan paria viikkoa aikaisemmin. Mitalihaaveet kuopattiin yhdessä yössä. Polvivaivat nosti päätä, mutta etenkin mieli otti osumaa. Tuloksena 0+0. Olin niin paskana kaikesta että seuraavan kerran taisin kunnolla temmata 1,5v myöhemmin, nyt sai riittää toistaiseksi.
Ura tauolle
Painonnosto sai hetkeksi riittää, vaikka urheilu inttiin päädyinkin. Treenailin kun huvitti ja pikkuhiljaa alkoi kipinä valmentamiselle syttyä. Aloitin Idasta, tein hänelle treeniohjelmaa ja seurasin tekemistä. Hänen pari Anna Rantala liittyi pian mukaan. Tein valmennushommia omalle firmalle, ja Anni Vuohijoen Processisa, hitsausta ja maanrakennustakin testasin. Kunnes appiukkoni tarvitsi huoltomiestä kuntosalilaitteille. Siitä innostuneena tein pitkää päivää saleilla, valmentaen ja huoltaen.
Antti Everi
Häät piti viettää espanjan auringon alla, mutta korona muutti suunnitelmia. Nopealla aikataululla järjestettiin kesähäät kaisaniemen rannassa. Upea päivä ja sain vihdoin vaimoksi upean naisen. Pian tämän jälkeen Antti Everi otti yhteyttä, ja houkutteli takaisin lajin pariin. Antti oli juuri oikea ihminen siihen, ei painostusta vaan ohjausta ja neuvoja. Juuri mitä tarvitsin. Ja me tehtiin se, ensimmäinen SM-kulta aikuisten sarjassa 2021 ja heti perään nuorten saman moinen. Olin palannut!
Kunto antoi viitteitä kotikisojen EM-mitalista
Kunto oli loistava ja EM-kotikisoissa mitali olisi otettavissa. Mutta ei tälläkään kertaa. Onneksi elämässä oli jo tärkeimpiäkin asioita. Saman vuoden yleisen sarjan EM kisoista on jäänyt mieleen kun Janette Ylisoinin kanssa saimme paikallisilta nuorilta kuljetuksen hotellilta kisapaikalle n. 1h ajomatkan päähän. He halusivat kuulla suomalaista musiikkia joten laitoimme Portion Boys- vauhti kiihtyy soimaan ja se oli sitten menoa. Pojat laittoivat Mersun tallan pohjaan ja sitten väisteltiin motarilla aaseista ostoskärryihin kaikkea mahdollista. Hauskaakin oli, mutta kisasuoritus jäi vaisuksi, 140+180kg.
“Kotikisat” Karviassa ja Janne Kanerva
Oli yhdet parhaista kisoista fiiliksen puolesta. 10v lajia treenattu, ja sain näyttää vanhoille naapureille ettei musta niin paska tullu. Sitten alkoi 10kg painon veto kohti EM kisoja. Tavoitteena alempi sarja, ja se näkyi tuloksissa. Silloin soitin vanhalle valmentajalleni, Janne Kanervalle ja aloitimme taas tekemään yhteistyötä. Seuraavissa EM-kilpailuissa tempasin Suomenennätyksen 148kg.
Irtisanoutuminen
Alkuvuonna irtisanoin itseni Podiumilta siellä tapahtuneiden muutosten myötä ja otin isyyslomaa. Kaikkea siistiä luvassa töiden saralla tulevaisuudessa. Pysykää kuulolla!
Vaikuttaja ja uusi alku
Keväällä irtisanoutumisen jälkeen hetki meni hengähtäessä. Olin antanut työlle paljon - aikaa, ajatuksia ja ehkä vähän liikaa aikaa. Nyt oli aikaa perheelle, ja lähdettiinkin Alanyaan beach volley leirille. Siellä pääsin ottamaan aurinkoa tytär kainalossa (lue, juoksemaan tyttäreni perässä kun hän konttasi kohti altaita) ja ottamaan niinsanottua helppoa sillä välin kun vaimo teki valmennuksia. Loma teki hyvää, ja sieltä palasi kotiin uusi mies - ajatukset tuulettuneina.
Mökkeilykausi starttasi ja siellä omaksi huvikseni imitoin vaimoani ja hänen some sauna ja uintireissujaan. Siitä lähti idea, että jospa sitä tekisi samanlaisia videoita kuin monet muutkin vaikuttajat ja menestyjät. Ja niitä tuli kesällä tehtyä - ja edelleen. Onhan se hiukan ihmeellistä kuinka suureen osaan oma huumori uppoaa. Ainiin, radiossakin tuli vierailtua - pikku Roni kun olisi tiennyt. Silloinen unelma ammatti oli radio juontaja, ja itse haastattelijaa ja kanavaa tuli kuunneltua päivittäin. Radio Rockille ja Marcelle terveisiä!
ErgSport ja LinkedIn —> CEO
Vihdoin syksyllä saatiin julkaista tämä liiketoiminta. On mahtavaa jatkaa Concept2 laitteiden eli hiihto, pyörä -ja soutulaitteiden maahantuontia ja myyntiä. Spinning siis jatkuu ;). Concept2 laitteita on mukava myydä, tietää että tuotteet on täyttä laatua, ja tehty kestämään. Ja tietysti, ne pistää ihmiset liikkeelle, mikä on tänä päivänä aika oleellista. Urheilu on Erg Sportin keskiössä, ja siksi toivottavasti tulevaisuudessa meidät löytää erilaisista urheilutapahtumista laitteiden parissa. Käy kurkkaamassa meidän nettisivut, josta löytyy myös mun nettivalmennuksia - ja appiukkoni Olympiavalmentaja Veikko Sinisalon kestävyysvalmennuksia. www.ergsport.fi
Mitä urheilulle kuuluu nyt?
Sanotaanko että tasapainoista. Tällähetkellä treeni-ajat on kalenterissa aina - eikä työt veny ja vanu niiden päälle. Muutamassa kisassa tuli käytyä kesällä - ja oikein mukavia tapahtumia oli molemmat. Toinen saksan maalla, toinen kotkan meripäivillä! Niissä tunsi itsensä ihan urheilijaksi, sen verran hyvät järjestelyt oli kummassakin. Muutama kilpailu on merkitty kalenteriin tällevuotta, ehkä se 200 raja sieltä vielä lähestyy! Sitä ennen, painetaan niin lujaa mitä ukosta irti lähtee.
200 työntö kiikarissa - katsellaan milloin napsahtaa.
